Leif färdingin polku

Leif Färding

Kaksikymmentäyksi vuotta Lefan kuolemasta


"Me olemme niitä ihmisiä,
joista te varoititte meitä"

En tiedä onkolause Leif Färdinginitsensä keksimä, mutta lausetta hän toisti useasti luvun ja luvun yleisötilaisuuksissa. Lefa nautti hätkähdyttämisestä. Tämän periaatteen hän vei loppuun saakka. Leif Färding löytyi Gerbystä Stårbergetin metsästä jäätyneenä huhtikuussa Vainaja otsalla oli sammunut kynttilä. Lefa oli asettunut hangelle omasta tahdostaan.

Erilainen poika
En kuulunut Lefan läheisiin tuttaviin, mutta vaasalaisena tiemme risteilivät usein. Muutaman kerran istuin hänen kanssaan kaljalla Birrassa ja kerran hän vieraili luonani. Asuimme myös Helsingissä samaan aikaan ja tapsimme sattumoisin muutaman kerran. Leif kiinnosti minua persoonana ja nyt vuosikymmeniä jälkeenpäin huomaan, että olen tehnyt hänestä muutamia tarkkoja havaintoja.

Leifin varsinainenhovi koostui vaasalaisista nuorukaisista Reima Luukkanen, Hannu Koivisto ja Bosse Viitanen. Jos aivan oikein muistan, niin samassa seurassa nähtiin myös Ilmari Valkamaja Ari Holtti. Poikien kantapaikka oli vanha ”Birra” Kauppapuistikolla. Tämän lisäksi pojilla oli jonki

Lisälehti Leif Färdingin ruukusta

Lisälehti Leif Färdigin ruukusta

Vaasan kaupunginkirjasto kunnioittaa kaupungin tunnetuinta runoilijaa Färdingin ruukulla.

Runous on elämän sokeri

Keramiikkataiteilija Catharina Kajanderin keramikkateos, Tuhkauurna/Amfora/”Sokaerikko” Leif Färdingin muistolle on sijoitettu Vaasan kaupunginkirjaston 1 kerrokseen suurten ikkunoiden eteen.

Olet varmaan monta kertaa kävellyt ruukun ohitse huomaamatta tai ehkä miettien, että mikä ruukku siiinä on? Leif Färding ( – ) on vaasalainen ns. hippisukupolven runoilija. Färding tuotannosta on julkaistu 7 teosta. Färding kärsi elämänsä loppupuolella mielenterveyden häiriöistä ja joutui Huutoniemen sairaalaan. Syksyllä hän poistui sairaalasta ja katosi. Hänet löydettiin vuonna metsästä kuolleena rintansa päällä vanha intialainen filosofiakirja.

Ennen kuolemaansa hän oli lähettänyt ystävilleen kirjeen, jossa hän kertoi itsemurhansa syistä, ja hänen toiveidensa mukaisesti kyseinen teksti julkaistiin Suomi-lehdessä 7/ Hänen muistokseen on kuolinpaikan lähelle nimetty Leif Färdingin polku

Runo syntyi unessa

Vaasan kaupunginkirjaston aulassa oleaan ruukun pintaan on kaiverrettu runo, jonka Kajander k

Leif Färding

Leif Juhani ”Lefa” Färding ( toukokuutaGävle, Ruotsi – marraskuutaVaasa[1]) oli suomalainen runoilija. Färding julkaisi viisi runoteosta ja myös käänsi itämaista kirjallisuutta suomeksi muun muassa teokseen Idän viisautta ().

Hänen nuoruudenrunonsa luvulla ovat kapinallisia ja nuoruuden haaveiden täyttämiä. Lähempänä hänen kuolemaansa runoihin ilmestyi katkeria ja saavuttamattoman sävyjä.

Färding oli luvulla mukana perustamassa Oraansuojelijat-yhdistystä ja Kasvisravintolaa.

Färding kärsi elämänsä loppupuolella mielenterveyden häiriöistä ja joutui Huutoniemen sairaalaan. Syksyllä hän poistui sairaalasta ja katosi. Hänet löydettiin vuonna metsästä kuolleena rintansa päällä vanha intialainen filosofiakirja. Ennen kuolemaansa hän oli lähettänyt ystävilleen kirjeen, jossa hän kertoi itsemurhansa syistä, ja hänen toiveidensa mukaisesti kyseinen teksti julkaistiin Suomi-lehdessä 7/ Hänen muistokseen on kuolinpaikan lähelle nimetty Leif Färdingin polku

Itsemurhansa syiksi Leif Färding mainitsi muun muassa sen, että se suuri voima, joka hänessä joskus onnistui luomaan runoja oli poistunut, eikä hänellä ollut enää syytä elää, koska hänen elämäntehtäv

Leif Färdingin polku

Leif färdingin polku vihittiin Gerbyssä

Pohjalainen 10

Runoilija Leif Färdingin mukaan nimetty polku otettiin käyttöön eilen Vaasassa uudella Gerbyn alueella.

Vajaan kilometrin mittainen polku kulkee metsämaastossa Gerbyn Storberrgetin alueella ja yhdistää Saratien ja Rastipolun toisiinsa. Polku on nimetty Färdingin mukaan mukaan Vesterviikin kotiseutuyhdistyksen aloitteesta.

Leif Färding asui osan viimeisistä vuosista ääni Gerbyssä ja vietti paljon aikaansa liikkumalla Storbergetin maastossa.

Hippisukupolven runoilijaksi sanottu Leif Färding, , eli lyhyen ja kiihkeän elämän. Lapsuus ja nuoruusvuodet hän asui Vaasassa. Helsinkiin Färding muutti luvun alussa. Vaasaan hän pelasi elämänsä viimeisiksi vuosiksi 80 -luvun alussa

Vajaat 13 vuotta kestäneen taiteilijauransa aikana Färding julkaisi kuusi runoteosta. Esikoisteos ”Maailma minä rakastan”ilmestyi vuonna

Sitä seurasivat ”Luominen” , ”Olen onnen poika ”, ”Levoton oksa keinuva sydän , ”Seitsemän vuoden runot” ja postumina ilmestynyt ”Ihan kuin ihminen kuuntelisi” Färdinin polun vihkiäistilaisuus järjestettiin Vihkiäispuheen piti Kaarlo Koskimies

.